Hyvinvoiva henkilöstö ja ympäristö
Finnverassa henkilöstöjohtamisen lähtökohtia ovat keskinäinen luottamus, yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen, yhteistyö sekä korkeatasoisen osaamisen turvaaminen.
Vuosi 2014 oli Finnveran historiassa poikkeuksellinen, sillä sisäisen organisaatiouudistuksen myötä jopa 70 henkilöä vaihtoi talon sisällä tehtävää. Uusien työnkuvien myötä henkilöstölle on tarjottu uravalmennusta, ja yksiköitä ja esimiehiä on perehdytetty muutoksen keskellä.
Syksyllä käynnistyneessä Henkilöstösuunnitelma 2020 ‑hankkeessa määriteltiin henkilöstön keskeiset strategiset osaamisalueet. Hanke jatkuu vuoteen 2020 ulottuvan määrällisen ja laadullisen koko organisaatiota koskevan resurssisuunnitelman laadinnalla. Hankkeen tavoitteena on varmistaa oikea ja riittävä strategianmukainen osaaminen oikeissa toiminnoissa huomioiden lähivuosien voimakas eläköityminen sekä yhtiölle asetettu neljän prosentin vuosittainen tuottavuustavoite. Nykyisiin rahoitusvolyymeihin pohjautuvilla arvioilla on tavoitteena, että henkilökunnan määrä laskee noin kolmeensataan eläköitymisten myötä vuoteen 2020 mennessä, kun vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli 376.
Muutokset aiheuttavat usein myös epävarmuutta, jonka takia organisaatiomuutos näkyi Finnveran vuoden 2014 henkilöstökyselyssä edellisvuotta hieman heikompana tuloksena. Kaikki Finnveran indeksit ovat kuitenkin tutkimuslaitoksen käyttämän asiantuntijanormin yläpuolella. Erityisesti työhyvinvointi on Finnveran vahvuus muihin asiantuntijaorganisaatioihin verrattuna. Myös henkilöstön omistautumista kuvaava engagement-indeksi on Finnveralla perinteisesti ollut korkea.
Vuosittain järjestettävää henkilöstötutkimusta hyödynnetään koko organisaation kehittämisessä. Vuonna 2014 vastaajia oli ennätysmäärä: jopa 92,5 prosenttia finnveralaisista vastasi kyselyyn.
Henkilöstö mukana päätöksenteossa
Henkilöstön työmotivaatiota pyritään vahvistamaan valtuuttavalla ja avoimella johtamisella sekä osallistamalla. Finnveran tapaan toimia kuuluu henkilöstön kuuleminen ja ottaminen mukaan päätöksentekoon. Työsuhteiden ehdoista sovitaan työnantajaliiton ja kolmen työntekijäliiton allekirjoittamassa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa. Sopimus perustuu niin sanottuun jatkuvaan neuvottelumenettelyyn.
Henkilöstöllä on yksi edustaja yhtiön hallintoneuvostossa ja kolme edustajaa johtajistossa. Johtajisto käsittelee kaikki henkilöstöä laajasti koskevat asiat, joiden valmisteluun myös luottamushenkilöt osallistuvat. Yhteistoimintaneuvottelukunta käsittelee henkilöstövaikutuksiin liittyvät asiat. Lisäksi henkilöstö pääsee mukaan erillishankkeisiin liittyviin suunnittelutyöryhmiin.
Henkilöstö voi ilmaista huoliaan luottamuksellisesti esimiesten, HR:n henkilökunnan sekä luottamusmiesten kautta.
Koulutus ja toimiva terveydenhuolto lisäävät työmotivaatiota
Johtajisto ja henkilöstö & osaaminen -prosessitiimi ovat määritelleet Finnveran ydinosaamisalueet, joiden vahvistamiseen osaamisen kehittäminen ja koulutus kohdennetaan. Vuonna 2014 sisäisiä koulutuspäiviä oli vähemmän sisäisen organisaatiouudistuksen takia, mutta perehdytyskoulutuksia järjestettiin ahkerasti. Keskitettyjä sisäisiä koulutustilaisuuksia kertyi yhteensä 30, kun vuonna 2013 luku oli 55. Finnvera järjesti vuoden aikana muun muassa esimiestyöhön ja rahoitusosaamiseen liittyviä valmennuksia.
Osaamisen kehittämisessä Finnvera noudattaa jatkossa ns. 70-20-10-mallia: 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työssä, 20 prosenttia vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja 10 prosenttia ulkopuolisen valmennuksen kautta.
Case: Finnveran ja Tekesin vaihto-ohjelma
Finnveralla on myös korkeatasoiset ja kattavat työterveyshuollon palvelut, ja ongelmia pyritään ennakoimaan varhaisen välittämisen mallin mukaan. Henkilökunnan terveydentilaa arvioidaan säännöllisesti tehtävillä terveystarkastuksilla, yksilön terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja työ- ja toimintakykyä arvioivilla ja seuraavilla kartoituksilla sekä sairaanhoidon kautta saatavan tiedon perusteella. Ennaltaehkäisevään työhön kuuluvat muun muassa työpisteiden ergonomiatarkastukset.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino tukee osaltaan työhyvinvointia. Työajoissa joustetaan mahdollisuuksien mukaan, ja koko henkilöstöllä on liukuva työaika.
Kattava huolenpito henkilöstön jaksamisesta vaikuttaa myös Finnveran alhaiseen sairauspoissaoloprosenttiin, joka oli 3,38 vuonna 2014.
Tasa-arvoinen palkkaus
Finnverassa työntekijöiden palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Työtehtävien vaativuus arvioidaan yhdessä luottamushenkilöiden, esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tehtävien vaativuuksia päivitetään vuosittain. Henkilökohtainen työsuoritus ja siihen liittyvä osaaminen arvioidaan esimiehen kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa.
Palkkausjärjestelmässä sovitaan vaativuusryhmien palkkojen vaihteluvälit ja tavat, joilla ansiokehitystä seurataan sisäisesti sekä suhteessa ulkoisiin palkkamarkkinoihin. Palkat ovat tavoitteen mukaisesti pysyneet rahoitusalan mediaanin tuntumassa.
Kertaluonteisiin kannustinpalkkioihin on budjetoitu noin yksi prosentti palkkasummasta, ja yksittäinen henkilö voi saada kalenterivuodessa korkeintaan neljän viikon palkkaa vastaavan palkkion. Kannustinpalkkio myönnetään noin joka viidennelle työntekijälle, ja vuonna 2014 niitä myönnettiin yhteensä 300 000 euron arvosta.
Case: Vastuullinen kesäduuni
Henkilöstön ikäjakauma, %
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
| alle 31 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| 31–40 | 15 | 18 | 19 | 19 |
| 41–50 | 33 | 30 | 26 | 24 |
| 51–60 | 36 | 37 | 42 | 43 |
| yli 60 | 10 | 9 | 7 | 8 |
Oman toiminnan ympäristövaikutukset
Omassa toiminnassaan Finnvera pyrkii kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Toimivalla kiinteistönhuollolla vähennetään energiankulutusta, ja jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on panostettu. Paperinkulutusta on vähennetty sähköisillä dokumenteilla ja asiakirjanhallinnalla.
Kaikissa Finnveran toimipisteissä on videoneuvottelumahdollisuus, jota käytetään ahkerasti matkustamisen vaihtoehtona. Tällä saadaan pienennettyä toiminnasta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä. Finnveran Kuopion pääkonttorin uusissa tiloissa on käytössä Green Lease ‑vuokrasopimus, jossa omalla ympäristövastuullisella toiminnalla voidaan pienentää myös vuokrakustannuksia.
Vuonna 2016 Finnveran Helsingin pääkonttori muuttaa yhdessä Finpron, Tekesin ja Teollisuussijoituksen kanssa työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitaloon Helsingin Ruoholahteen. Lähivuosina lähes kaikki Finnveran toimipisteet siirtyvät nykyistä tehokkaampiin tiloihin. Pienemmät tilat yhdessä nykyaikaisen tekniikan avulla pienentävät merkittävästi energiankulutusta.
Sähkönkulutus Finnverassa
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
| Sähkönkulutus | 1012 | 955 | 591 | 633 |
Hankinnoissa hyödynnetään Hanselin puitejärjestelyjä, joiden kilpailuttamisessa on huomioitu energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristönäkökulmat. Leasingsopimukset koneissa, laitteissa ja autoissa varmistavat nykyaikaisen tekniikan käytön sekä toimivan kaluston ja huollon. Vanhojen laitteiden sijasta käytössä on aina ajanmukainen ja entistä energiaystävällisempi kalusto.
Ympäristöhankkeiden edistäminen strategisena tavoitteena
Finnvera osallistuu ympäristönsuojelua edistävien sekä ilmastonmuutosta hidastavien energiahankkeiden rahoitukseen ja on näin mukana kehittämässä suomalaista ympäristötoimialaa ja sen kasvua sekä kansainvälistymistä. Yksi keskeisistä strategisista ja omistajapoliittisista tavoitteista onkin edistää puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi rahoituksen keinoin.
Ilmastonmuutosta hidastavat hankkeet ja muu ympäristönsuojelu tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille, joilla on esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energiansäästöön tai jätteiden käsittelyyn liittyvää teknologista osaamista. Kotimaisen kysynnän lisäksi ala tarjoaa myös lupaavia kansainvälistymis- ja vientimahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille.
Kansantalouden kannalta näiden alojen liiketoiminnan edistäminen on tärkeää, sillä cleantech-sektorin odotetaan kasvavan entisestään. Cleantech on myös Team Finlandin vienninedistämisen kärkiteema, jonka tiimoilta vuonna 2014 tehtiin vienninedistämismatkoja ja haettiin näkyvyyttä kansainvälisillä foorumeilla. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan kuvaa Suomesta cleantechin edelläkävijämaana.
Cleantech-alan yritykset ovat yleensä aloittavia, kasvavia ja kansainvälistyviä, ja niiden rahoituksessa Finnvera voi ottaa enemmän riskiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tavanomaista suurempaa rahoitusosuutta. Finnvera, työ- ja elinkeinoministeriö, ELY-keskukset, Tekes ja Finpro ovat lisänneet keskinäistä vuoropuhelua, jotta ympäristöalojen yrityksille voitaisiin tarjota laaja-alaisempia palvelukokonaisuuksia. Tästä esimerkkinä on lisääntynyt Team Finland -yhteistyö hankkeiden edistämiseksi.
Kotimaassa toteutettujen uusiutuvaan energiantuotantoon liittyvien hankkeiden lisäksi Finnvera on rahoittanut yritysten ympäristöteknologian vientihankkeita. Pk-yrityksille tarkoitetun lainarahoituksen lisäksi Finnveralla on mahdollisuus myöntää ympäristötakauksia suurille yrityksille.
Finnveran rahoitus uusiutuvan energian ja ympäristöliiketoiminnan hankkeisiin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoituskysynnän uusiutuvan energian ja ympäristöliiketoiminnan hankkeisiin odotetaan lähivuosina edelleen vilkastuvan, mikäli maailmantalous kehittyy suotuisasti.
Case: Econet
Hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat viennin rahoituksessa
Viennin rahoituksessa huomioidaan hankkeiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset osana kokonaisriskiarviointeja. Arvioinnissa selvitetään hankkeen sijainti, sen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä niiden mahdollisesti sisältämät taloudelliset tai maineriskit.
Arvioinnin työkaluja ovat Finnveran vuonna 2013 päivitetty hankepolitiikka ja vaikutusten arviointijärjestelmä. Niiden kehitystyössä on huomioitu vientitakuulain periaatteet ja OECD:n suositukset ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta vientiluotoissa. OECD-maiden vientitakuulaitoksia koskevilla periaatteilla taataan eri maiden vientiyrityksille tasavertainen asema.
Hankepolitiikka määrittää arvioitaviksi tulevat takuuhakemukset. Arvioinnin laajuus perustuu mahdollisten kielteisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten merkittävyyteen. Hankeluokat A, B, C ja ”Ei hanke” kuvaavat vaikutusten määrää. A-luokassa vaikutukset ovat suurimmat.
Ympäristönäkökulmien lisäksi hankearvioinnissa huomioidaan myös sosiaaliset vaikutukset, kuten vaikutukset työntekijöihin ja paikallisiin yhteisöihin. Sosiaaliset näkökohdat kattavat muun muassa työolot ja työelämän oikeudet, työntekijöiden ja hankkeen vaikutusalueella elävien ihmisten terveyden ja turvallisuuden, maanhankinnan ja mahdolliset pakkomuutot, alkuperäiskansojen aseman, kulttuuriperinnön sekä mahdollisen pakkotyön tai lapsityövoiman käytön. Finnvera kiinnittää hankkeiden arvioinnissa yhä enemmän huomiota ihmisoikeuskysymyksiin.
Lisäksi OECD-maat vaihtavat tietoja hankkeiden kasvihuonekaasupäästöistä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää vientiluottomaailmaan sopiva yhteinen ja yhtenäinen tapa laskea ja raportoida hankkeiden hiilijalanjälkeä.
Tiedon avoimuus ja vaikutusten seuranta
Viennin rahoituksen hankearviot perustuvat hankkeista muualla tehtyihin ympäristö- ja sosiaalisiin selvityksiin, jotka rahoituksen hakijat toimittavat Finnveralle. Arvioinnissa selvitetään, täyttävätkö hankkeet sekä kohdemaan että kansainvälisten standardien asettamat vaatimukset. Vaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita seurataan, kunnes vientitakuuseen liittyvä luotto on maksettu takaisin.
Finnvera julkaisee tietoja hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista asianomaisten suostumuksella. A-hankeluokan osalta tietoja julkaistaan jo ennen takuun myöntämistä. Myös osasta voimaan tulleita takuita julkaistaan tietoja.