Hallituksen toimintakertomus

Alkuvuoden 2014 aikana maailman talousodotukset kääntyivät pettymyksiksi lukuun ottamatta Yhdysvaltojen talouden myönteistä käännettä vuoden lopulla. Kiinan kasvu jäi menneiden vuosien vauhdista, eikä muidenkaan BRIC-maiden taloudessa näkynyt valoa. Eurooppaa koettelivat luottokriisin pidentyneiden vaikutusten lisäksi Ukrainan kriisin seuraukset ja Venäjän talouden alamäki. Suomessakaan ei nähty toivottua käännettä parempaan muutamista metsäteollisuuden rohkaisevista investointisuunnitelmista huolimatta.

Suomen rahoitusmarkkinoita leimasivat epäselvät talousnäkymät ja kiristyvän pankkisääntelyn vaikutukset, jotka tuntuivat erityisesti heikompien luotonottajien luottoehdoissa ja -marginaaleissa. Rahoituskysyntä painottui voimakkaasti käyttöpääomaan, ja investointihankkeita oli erittäin vähän. Julkisessa keskustelussa talouden alavireisyyttä perusteltiin luotonsaannin ongelmilla, mutta on ilmeistä, että vähintään yhtä merkittävästi siihen vaikuttivat yritysten heikentynyt kilpailukyky sekä alhainen kysyntä ja investointitaso. Näistä oloista johtuen julkisen rahoituksen sujuvuudelle asetettiin runsaasti vaatimuksia.

Finnvera kehitti kuluneen vuoden aikana voimakkaasti palveluitaan. Valtioneuvosto korotti merkittävästi yhtiön rahoitustoimintaa sääteleviä enimmäismääriä sekä lisäsi riskinoton mahdollisuuksia. Merkittäviä avauksia olivat uudet rahoitusmuodot, jotka tukevat kotimaisia vientiin tähtääviä investointeja, vauhdittavat joukkovelkakirjamarkkinoiden kehitystä ja suuntaavat pitkäaikaista rahoitusta myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille. Kaikkien uusien avausten ytimessä on yhtiön strateginen painopiste eli kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaminen.

Finnvera uudisti liiketoimintamallinsa ja organisaationsa vauhdittaakseen strategiansa tehokasta toimeenpanoa. Alueorganisaatio uudistettiin ja perustettiin uudet valtakunnalliset toiminnot: palvelukeskus, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitustiimi sekä luottopäätösyksikkö. Liiketoimintamallin keskiössä ovat aktiivisen asiakastyön vahvistaminen, palveluprosessien tehostaminen sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten palvelun nostaminen etulinjaan. Uudistus on yksi merkittävimpiä kehitysaskelia yhtiön historiassa. 

Finnvera tiivisti eri tasoilla yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten rahoitusasioissa. Rohkeutta on! -tapahtuma, jonka Finnvera, Finpro, Tekes ja ulkoasiainministeriö järjestivät, kiersi yli kymmenellä paikkakunnalla. Kiertueen tavoitteena oli kertoa yhdellä kertaa yrityksille, mitä kyseiset toimijat tarjoavat, jotta yritykset osaisivat tarvittaessa hyödyntää näiden palveluita. Merkittävä hanke oli yhteisten toimitilojen etsiminen: vuoden 2016 syksyllä Finpro Finnvera ja Tekes muuttavat Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaan kiinteistöön.

Finnvera sai uusia tehtäviä

Valtioneuvosto antoi 12.6.2014 Finnveralle valtuudet merkitä EU:n pk-määritelmän mukaisten yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja jaksolla 1.7.2014–31.12.2017. Loppuvuodesta 2014 valtuutta laajennettiin, ja vuoden 2015 alusta Finnveran on ollut mahdollista rahoittaa EU:n pk-määritelmää suurempia yrityksiä aina 300 miljoonan euron liikevaihtoon asti. Merkinnät toteutetaan markkinahintaan, ja niitä voidaan tehdä yhteensä enintään 600 miljoonaa euroa. 

Suomalaiset suuret teollisuusyritykset voivat jatkossa saada vientitakuita pankkien myöntämiin pitkäaikaisiin luottoihin kotimaisiin kone- tai laiteinvestointeihin. Hankkeiden tulee luoda tai hyödyttää vientiteollisuutta. Lakimuutos tuli voimaan 1.9.2014. Finnvera voi nyt olla mukana kotimaahan tehtävien, vientiä hyödyttävien investointien rahoitusjärjestelyissä. Tämä parantaa suomalaisyritysten tasavertaista kilpailuasemaa tarjota tuotteitaan kotimaassa toteutettaviin vientiteollisuuden investointeihin. 

Vuoden 2015 alusta Finnvera voi rahoittaa myös pk-yrityksiä suurempia yrityksiä. Keskisuurten yritysten rahoituksessa on myös markkinapuutetta ja yritysten kasvaminen suuremmiksi on elinkeinopoliittisesti tärkeää.

Valtuuksia korotettiin

Finnvera sai katsauskaudella merkittävästi lisää valtuuksia viennin rahoitukseen. Vientitakuiden enimmäismäärä nousi 17 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoittamisen enimmäismäärä 7 miljardiin euroon. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.7.2014. Korotusten myötä Finnveralla on paremmat mahdollisuudet täydentää yksityisiä rahoitusmarkkinoita sekä pk-yritysten että pitkäaikaista rahoitusta vaativien vientikauppojen rahoitusjärjestelyissä.

Finnveran varainhankintaan liittyvän valtion takauksen enimmäismäärää korotettiin aiemmasta viidestä yhdeksään miljardiin euroon.

Finnveran riskinottoa lisättiin

Valtioneuvosto korotti valtion osuutta Finnveran mahdollisista luotto- ja takaustappioista. Korvausosuus tukialueiden I ja II ulkopuolella, eli lähinnä Etelä-Suomessa, nousi 1.7.2014 alkaen aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin. Muutoksen myötä Finnvera voi lisätä riskinottoa tukialueiden ulkopuolella sijaitsevien yritysten rahoituksessa.

Luotto- ja takuupoliitikoita uudistettiin

Laki- ja valtuusmuutosten pohjalta Finnvera uudisti luotto- ja takuupolitiikkaansa voidakseen entistä paremmin vastata yritysten rahoitustarpeisiin. Finnvera voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa. Tarvittaessa Finnvera voi osallistua yritysten investointirahoitukseen pankin maturiteettia pidemmällä laina-ajalla ja tietyissä tilanteissa myöntää yritykselle kokonaan vakuudetonta rahoitusta. Uutta luovat tai vientituloja aikaansaavat yrityshankkeet voivat saada Finnveralta suurempia rahoitusosuuksia, minkä toivotaan kannustavan yrityksiä uudistumaan ja kasvamaan. Myös takuupolitiikka ottaa entistä paremmin huomioon kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. Näiden yritysten hankkeissa voidaan painottaa merkitystä pk-viejälle samalla, kun arvioidaan vastapuolesta aiheutuvaa riskiä.

Konsernin taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–joulukuu 2014

Finnvera-konsernin vuoden 2014 tulos oli 101 miljoonaa euroa eli 27 miljoonaa euroa edellisen vuoden tulosta parempi (75). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 47 prosenttia alemmat 34 miljoonan euron saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot (64). Lisäksi tulosta paransivat hallintokulujen pieneneminen 5 prosentilla 41 miljoonaan euroon (43) sekä 3 prosenttia korkeampi palkkiotuottojen ja kulujen nettomäärä 138 miljoonaa euroa (134). Tulosparannusta vastaavasti heikensivät muun muassa korkotason ja pk-rahoituksen luottokannan laskusta johtunut alempi korkokate 52 miljoonaa euroa (56), suuremmat tappiot pääomasijoitustoiminnasta sekä johdannaisten ja velkojen käypään arvoon arvostuksista yhteensä 10 miljoonaa euroa (2).

Konsernin liikevoitto oli 102 miljoonaa euroa (75), ja se oli liiketoiminnoittain seuraava: pk-rahoituksen liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa (7) ja viennin rahoituksen 104 miljoonaa euroa (74). Pääomasijoitustoiminnan liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa tappiollinen (5). Vientiluottojen rahoituksen liikevoiton osuus oli viennin rahoituksen liikevoitosta 10 miljoonaa euroa (0,6).

Finnveran vastuukannat ja niiden riskitasot ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2014 pk-rahoituksen vastuukanta kuitenkin laski, eikä riskitaso enää noussut. Viennin rahoituksen vastuukanta kasvoi vuonna 2014, mutta pk-rahoitusta vastaavasti riskitasossa ei ollut nousua. Riskitasot ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla, mitä todentavat pk-rahoituksen viime vuosien suuret arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot, vaikka vuonna 2014 saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat vuotta 2013 alemmalla tasolla. Viennin rahoituksessa ei ole viime vuosina eikä myöskään vuonna 2014 jouduttu kirjaamaan suuria tappioita. Arvioituja viennin rahoituksen tappiovarauksia pienennettiin vuonna 2014 edellisen vuoden tilinpäätöksen tappiovarausmäärästä.

Emoyhtiön sekä konserni- ja omistusyhteysyritysten tulosvaikutus

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2014 viennin rahoituksen ja pk-rahoituksen tulos oli 94 miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa euroa edellisen vuoden tulosta parempi (69). Tulosparannukseen vaikuttivat selkeimmin palkkiotuottojen nousu 4 prosentilla 137 miljoonaan euroon (133), hallintokulujen lasku 4 prosentilla 39 miljoonaan euroon (40) sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja takuutappioiden pieneneminen 47 prosentilla 33 miljoonaan euroon (62). Tulosta vastaavasti heikensivät korkokatteen aleneminen 47 miljoonaan euroon (53) sekä käypään arvoon arvostettavien tappioiden kasvu miljoonaan euroon (-2). Emoyhtiön tulokseen vaikutti lisäksi tytäryhtiöiden sijoitusvastuista tehty 9 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus (9).

Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernitulokseen oli 7 miljoonaa euroa (6). Tulosvaikutuksesta Veraventure Oy:n ja Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomasijoitustoiminnan osuus oli -6 miljoonaa euroa (-4) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja vientiluottojen rahoituksen osuus 5 miljoonaa euroa (2). Lisäksi konsernitulokseen vaikutti tytäryhtiösijoitusvastuun arvonalentumiskirjauksen eliminointi.

Erillistulos ja siirrot taseen rahastoihin

Finnveran taseessa on erilliset kotimaan sekä vienti- ja erityistakaustoiminnan rahastot, joihin liiketoimintojen tulokset siirretään vuosittain vuositilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Syntyneet kotimaan toiminnan tappiot katetaan vastaavasti kotimaan rahastosta ja vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta.

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2014 tuloksesta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos ja edelleen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon siirrettävä osuus on 100 miljoonaa euroa (78). Pk-rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan katsauskauden tulos ja kotimaan toiminnan rahastoon siirrettävä osuus on vastaavasti -7 miljoonaa euroa (-9). Lisäksi kotimaan toiminnan rahastoon siirretään suoraan voittovaroihin kirjattu Aloitusrahasto Vera Oy:n vuoden 2013 tappiollisen tuloksen perusteella tehty valtiolta saadun pääomalainan anteeksianto ja anomatta oleva osuus vuoden 2012 pääomalainan anteeksiannosta sekä etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleen arvostamisesta johtuva erä yhteensä 7 miljoonaa euroa (7).

Finnvera-konsernin loka-joulukuu 2014

Vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulos oli 25 miljoonaa euroa eli selkeästi kolmannen neljänneksen tulosta heikompi (42).

Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat merkittävimmin kolmatta neljännestä lähes kaksi kertaa eli 19 miljoonaa euroa suuremmat saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kasvuun neljännesten välillä vaikutti kolmannella neljänneksellä tehty emoyhtiö Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen tappiovarausten pienentäminen. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat lisäksi edellistä neljännestä lähes kolmanneksen eli 5 miljoonaa euroa pienempi korkokate ja 3 miljoonaa euroa suuremmat, edellisen vuoden tasolla olleet hallintokulut. Henkilöstökulujen jaksotuskäytännöistä sekä tiettyjen ulkopuolisten palvelujen kulujen loppuvuodelle ajoittumisesta johtuen hallintokulut olivat yli 35 prosenttia vuoden 2014 kolmatta neljännestä suuremmat. Tulosta paransivat viimeisen neljänneksen korkeammat palkkiotuotot sekä voitot käypään arvoon arvostettavista eristä.

Finnvera-konsernin tulosanalyysi tammi–joulukuu 2014

Konsernin tuotot vuonna 2014 olivat 4 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Tuottojen määrään vaikuttivat katsauskaudella emoyhtiön pk-rahoituksen ja viennin rahoituksen palkkiotuottojen nousu 5 prosentilla, Suomen Vientiluotto Oy:n palkkiotuottojen lasku 40 prosentilla sekä konsernin korkokatteen pieneneminen 7 prosentilla. Konsernin kulut olivat lähes 9 prosenttia edellisvuotta pienemmät, mikä johtui pääasiassa henkilöstökulujen pienenemisestä. Konsernin kulu-tuotto -suhde oli katsauskauden lopussa erinomainen 25,7 prosenttia.

Korkotuotot ja -kulut sekä korkotuet

Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 52 miljoonaa euroa eli edellistä vuotta 4 miljoonaa euroa pienempi (56). Korkokatteen pienenemiseen vaikutti korkotason ja pk-rahoituksen luottokannan lasku sekä korkotuottoihin viimeisellä neljänneksellä tehty oikaisu.

Asiakkaille ohjattu valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) korkotuki oli yhteensä 6 miljoonaa euroa (9). Korkotukea maksettiin korkotuellisen luottokannan pienenemisestä johtuen 27 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokannan pienenemiseen vaikutti erityisesti korkotuellisen rahoituksen myöntämisen lopettaminen vuoden 2014 alussa.

Palkkiotuotot ja -kulut

Konsernin palkkiotuottojen ja -kulujen nettomäärä oli 138 miljoonaa euroa (134). Palkkiotuottojen ja -kulujen netto kasvoi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 3 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat yksittäisten isojen vientitakuiden voimaantulo sekä yleinen markkinoilla tapahtunut riskipreemioiden kohoaminen, jolla oli osittain vaikutusta myös Finnveraan.

Palkkiotuottojen bruttomäärä kasvoi 5 prosentilla 146 miljoonaan euroon (140). Palkkiotuotoista vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan osuus oli 74 prosenttia eli 108 miljoonaa euroa (104) ja pk-rahoituksen 26 prosenttia eli 37 miljoonaa euroa (34). Suomen Vientiluotto Oy:n korontasauksen, luotonantajana toimimisen ja vientiluottojen rahoituksen palkkiotuotot olivat miljoona euroa (2).

Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta lähes puolella ja olivat 8 miljoonaa euroa (5). Palkkiokulut muodostuivat pääasiassa emoyhtiö Finnvera Oyj:n jälleenvakuutustoiminnan kuluista.

Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä

Konsernin tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä olivat 10 miljoonaa euroa (2). Tappiosta pääomasijoitustoiminnan käyvän arvon muutos oli 7 miljoonaa euroa (3) sekä velkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutos 4 miljoonaa euroa (-1). Käypään arvoon arvostettavien erien tappiota pienensivät valuuttakurssierot 0,3 miljoona euroa (-0,3).

Muut tuotot

Vuonna 2014 sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot olivat konsernissa yhteensä 3 miljoonaa euroa (2). Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyvät nettotuotot osakkeista, osuuksista ja saamistodistuksista sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin muun muassa vuokratuotot ja valtiontakuurahaston maksama hallinnointipalkkio Finnveran hallinnoiman ns. vanhan vientitakuu- ja erityistakausvastuukannan hoitamisesta.

Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot

Konsernin lainojen, takausten, vientitakausten ja erityistakausten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot olivat yhteensä 98 miljoonaa euroa (112). Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen Finnvera-konsernin vastuuosuus tilikauden arvonalentumisista ja tappioista oli 34 miljoonaa euroa (64).

Lainoista ja takauksista tehdyt arvonalentumiset, tappiot ja varaukset olivat 105 miljoonaa euroa (101). Tappioita kattava valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston luottotappiokorvaus oli 64 miljoonaa euroa (48) eli 53 prosenttia toteutuneista tappioista (57).

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot sekä tappiovaraukset olivat katsauskaudella -8 miljoonaa euroa (11), mikä johtui siitä, että arvioituja tappiovarauksia pienennettiin vuoden 2014 aikana tilinpäätöksen 2013 varausmäärästä.

Finnvera on ottanut vuositilinpäätöksessä 2014 käyttöön EU-tasolla harmonisoidun epävarmojen saamisten laskentatavan. Laskentatavan mukainen epävarmojen ja 0-korkoisten saamisten nettomäärä oli joulukuun lopussa 251 miljoonaa euroa. Epävarmojenja 0-korkoisten saamisten osuus tehdyt arvonalentumiskirjaukset huomioituna oli 10,0 prosenttia vastuukannasta. Kun suhdeluvussa huomioidaan lisäksi pk-rahoituksessa vähentävänä elementtinä oleva valtion tappiokorvaus, niiden määrä suhteessa vastuukantaan oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 2,9 prosenttia.

 

Muut kulut

Konsernin hallintokulut sisältäen henkilöstökulut ja muut kulut olivat 41 miljoonaa euroa (43). Hallintokulut laskivat edellisvuoden vastaavasta jaksosta 5 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa. Hallintokuluista henkilöstökulujen osuus oli 69 prosenttia (70).

Liiketoiminnan muut kulut olivat 5 miljoonaa euroa (7). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät poistot ja kiinteistöihin liittyvät kulut.

Pitkän aikavälin itsekannattavuus

Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite eli yhtiön toiminnan menot pitää pystyä kattamaan pitkällä aikavälillä yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Pk-rahoituksessa itsekannattavuuden tarkastelujaksona pidetään 10 vuotta ja viennin rahoituksessa 20 vuotta.

Finnveran pk-rahoituksen itsekannattavuus on toteutunut 10 vuoden jaksolla, kun kumulatiivista tulosta lasketaan joulukuun 2014 loppuun. Viennin rahoitus on ollut vastaavasti itsekannattavaa Finnveran yli 15 toimintavuoden aikana. Mikäli viennin rahoituksen itsekannattavuustarkastelussa huomioidaan viennin rahoituksen edeltäjän Valtiontakuukeskuksen viimeisten toimintavuosien maksuperusteinen tulos, toteutuu itsekannattavuus myös 20 vuoden tarkastelujaksolla.

Finnveran tuloksen ja pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumiseen tulevina vuosina vaikuttavat merkittävästi yhtiön vastuukantojen suuruus ja riskisyys. Tulostarkasteluissa on tärkeää huomioida, että joulukuun 2014 lopussa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuut olivat 12,6 miljardia euroa sekä pk-rahoituksen luotto- ja takausvastuut sekä takaus- ja takuusaamiset 2,4 miljardia euroa. Näihin vastuisiin nähden taseen tappiopuskuria synnyttävä nettotulos on nyt vuositasolla noin 0,7 prosenttia ja oma pääoma 6 prosenttia.

Tase 31.12.2014

Konsernitaseen loppusumma oli joulukuun lopussa 6 629 miljoonaa euroa (4 603) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n taseen loppusumma 4 132 miljoonaa euroa (2 423). Konsernitase on kasvanut vuoden 2014 aikana 44 prosenttia eli lähes 2,0 miljardia euroa. Kasvu johtuu pääasiassa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämästä valtion varainhankintaan perustuvasta jälleenrahoituksesta ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvasta vientiluottojen rahoituksesta. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n taseen loppusumma oli joulukuun lopussa 3 425 miljoonaa euroa (2 305).

Joulukuun lopussa konsernin luottokanta oli 4 593 miljoonaa euroa (3 650). Konsernin luottokanta kasvoi katsauskaudella 26 prosenttia eli 943 miljoonaa euroa. Kasvuun vaikutti merkittävimmin tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n viennin rahoittamiseen myöntämät luotot. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n luottokanta oli 2 193 (1 540) miljoonaa euroa, josta saamiset tytäryhtiöiltä olivat 928 miljoonaa euroa (131).

Emoyhtiön takauskanta pieneni vuoden 2014 aikana 6 prosenttia, ja se oli joulukuun lopussa 988 miljoonaa euroa (1 047).

Vientitakuulain mukainen vastuukanta oli joulukuun lopussa 10 755 miljoonaa euroa (9 761). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kokonaisvastuu (voimassa oleva ja tarjousvastuu yhteensä sisältäen vientitakaukset) oli 12 600 miljoonaa euroa (11 004).

Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 2 650 miljoonaa euroa (1 148), josta 2 564 miljoonaa euroa (1 060) oli joukkovelkakirjalainoja. Velkoihin sisältyivät valtiolta Aloitusrahasto Vera Oy:n ja Veraventure Oy:n osakepääomasijoitusta varten saadut yhteensä 36 miljoonan euron pääomalainat (38) sekä valtiolta vakavaraisuuden vahvistamiseksi saatu 50 miljoonan euron pääomalaina (50).

Konsernin vapaissa rahastoissa oli katsauskauden lopussa yhteensä 703 miljoonaa euroa (595), josta kotimaan toiminnan rahaston osuus oli 135 miljoonaa euroa (137), vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston 436 miljoonaa euroa (358), pääomasijoitustoiminnan rahaston 17 miljoonaa euroa (17) ja kertyneiden voittovarojen 116 miljoonaa euroa (83).

Varainhankinta

Konsernin pitkäaikainen varainhankinta oli tammi-joulukuussa 2 036 miljoonaa euroa (1 611). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 529 miljoonaa euroa (576).

Vakavaraisuus

Valtio on omistajana asettanut Finnvera-konsernin vakavaraisuustavoitteeksi vähintään 12,0 prosenttia. Konsernin vakavaraisuussuhde oli joulukuun lopussa 18,6 prosenttia (16,9) ja emoyhtiö Finnvera Oyj:n vakavaraisuus 17,8 prosenttia (16,8). Vakavaraisuus on laskettu syyskuulta Basel III:n standardimenetelmän laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Finnveran yhtiölaissa (443/1998) säädetään kotimaan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillisyydestä. Kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan toiminnan rahastosta ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta. Rahastolain (444/1998) mukaan valtio vastaa vientitakuista ja erityistakauksista. Mikäli vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat eivät riitä tästä toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattamiseen, tappiot katetaan valtiontakuurahaston varoista, joita täydennetään tarvittaessa valtion budjettiin otettavalla määrärahalla. Edellä mainittu lainsäädännöllinen erillisyys ja valtion vastuu vientitakuutoiminnasta ovat perusteena sille, että Finnvera laskee vakavaraisuuttaan eli vastuidensa suhdetta omiin varoihin vain kotimaan toiminnan osalta.

Riskipainotetut saamiset olivat Finnvera-konsernissa joulukuun lopussa 2 349 miljoonaa euroa (2 607). Näistä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä lainoja ja takauksia oli 1 926 miljoonaa euroa (2 117) eli 82 prosenttia riskipainotetuista saamisista. Pääosa lopuista saatavista liittyi varainhankintaan ja kassavarojen sijoittamiseen. Lainoista ja takauksista noin 50 prosenttia koostui suuresta joukosta yksittäisiä, alle miljoonan euron vastuita, joiden standardimenetelmän mukainen riskipaino on 75 prosenttia. Muiden lainojen ja takausten riskipaino on 100 prosenttia.

 

Konsernirakenne ja sen muutokset

Finnvera-konserniin kuuluivat 31.12.2014 emoyhtiön lisäksi Finnveran sataprosenttisesti omistamat Suomen Vientiluotto Oy ja Veraventure Oy. Lisäksi konserniin kuului Finnveran 93,89-prosenttisesti omistama Aloitusrahasto Vera Oy.

Osakkuusyhtiöitä oli kaksi, joista yksi on Finnveran toimitilakiinteistö.

Finnvera-konsernin riskiasema

Pk-rahoituksen riskienhallinnan seurannassa oleva vastuukanta oli vuoden 2014 lopussa 2,7 miljardia euroa. Vastuukanta pieneni vuoden aikana noin 230 miljoonaa euroa, mikä johtui pääosin investointirahoituksen matalasta kysynnästä. Yritykset lyhensivät vanhoja luottojaan, eikä uusia luottoja nostettu samassa tahdissa. Myös kirjatut luottotappiot alensivat vastuukantaa.

Vastuukannan riskitaso on vuoden aikana alentunut jossakin määrin, mutta kokonaisriskitaso on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä ja sen jälkeistä taantumaa. Riskitasoon vaikuttaa erityisesti heikko ja epävarma yleinen taloustilanne. Heikommissa riskiluokissa olevat vastuut ovat vähentyneet vuoden 2014 aikana lähinnä arvonalennustappioiden takia. Parhaissa riskiluokissa olevat vastuut ovat niin ikään alentuneet, koska näiden yritysten rahoittamisessa Finnveran rooli on pieni. Vastuista suurin osa kuuluu riskiluokkiin B1, B2 ja B3. Vuoden lopussa yksittäiset tekijät vaikuttivat siihen, että D-riskiluokassa olevat vastuut olivat normaalia suuremmat. Näihin vastuisiin on tehty asianmukaiset arvonalennukset joko tilivuonna 2014 tai aiemmin.

Luotto- ja takaustappiot sekä arvonalentumiset olivat 105 miljoonaa euroa. Tappiot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5 miljoonaa euroa. Arvonalentumisten aleneminen johtui edellisenä vuonna tehdyistä ennakoiduista, suurehkoihin vastuisiin kohdistuneista arvonalennuksista, joita ei ollut vastaavalla tavalla vuonna 2014.

Viennin rahoituksen riskienhallinnan seurannassa oleva vastuukanta oli vuoden 2014 lopussa 12,4 miljardia euroa. Tästä enää 5 miljoonaa euroa oli suoraan valtiontakuurahaston vastuulla olevaa, niin sanottua vanhaa kantaa. Vastuukanta kasvoi vuoden aikana 1,5 miljardia euroa. Voimassa olevien takuiden ja sitovien tarjousten määrästä merkittävä osa oli vuoden lopussa maaluokissa 0 ja 3, joihin myös vuoden aikana myönnetyt takuut pääosin kohdentuivat.

Vienti- ja erityistakauksiin liittyvä yritysten kaupallisten vastuiden kanta nousi vuoden 2014 aikana noin 1,7 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa 11,2 miljardia euroa. Toimialoista suurimmat olivat tietoliikenne, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialat. Näiden osuus oli yhteensä 90 prosenttia yritysvastuista. Vastuista 47 prosenttia oli lähellä investointitasoa olevissa B1- tai sitä paremmissa luokissa. Uusi riskinotto painottui B1–B2 -luokkiin.

Vuonna 2014 ei syntynyt takuutappioita, ja edellisten vuosien peruutusten takia nettovaikutus oli 7 miljoonaa euroa positiivinen.

Tytäryhtiöistä Suomen Vientiluotto Oy:n rahoittamien vientiluottojenkanta oli vuoden lopussa 3,3 miljardia euroa, joka nousi vuoden alkuun verrattuna 1,1 miljardia euroa. Luottokantaan sisältyy niin sanottu väliaikainen sekä vuonna 2012 käynnistynyt pysyvä vientiluottorahoitus. Luottoriskit on katettu kokonaan emoyhtiö Finnvera Oyj:n kattamilla vientitakuilla.

Finnveran bruttomääräiset sijoitukset pääomasijoitustoimintaa harjoittaviin tytäryhtiöihin olivat vuoden lopussa 192 miljoonaa euroa. Aloitusrahasto Vera Oy:öön tehtiin yhteensä 10,3 miljoonaan euron lisäsijoitukset valtion budjettivaroista ja aiempien vuosien käyttämättä jääneistä EAKR-varoista. Aloitusrahasto Vera tekee sijoituksia suoraan kohdeyrityksiin, ja Veraventure Oy on sijoittanut alueellisiin rahastoyhtiöihin. Sijoitukset hajautuvat useisiin kohteisiin, mikä alentaa Finnvera-konsernille toiminnasta syntyvää riskiä. Veraventure Oy on pääomasijoitustoiminnasta tehtyjen linjausten perusteella irtaantunut vuoden 2014 aikana useista sijoituksista.

Elinkeino- ja omistajapoliittisten tavoitteiden toteutuminen

Finnveran toimintaa ohjaavat yhtiötä koskeva lainsäädäntö ja omistajan asettamat elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet.

Vuosittaisia elinkeinopoliittisia tavoitteita määritettäessä otetaan huomioon Suomen valtion hallitusohjelma, työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategia ja tavoitelinjaukset sekä EU-ohjelmien tavoitteet.

Finnvera saavutti kymmenestä yhtiölle vuodelle 2014 asetetusta tavoitteesta seitsemän.

 

Hallinto

Henkilöstö

Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 394 henkilöä (399). Finnvera Oyj:n palveluksessa oli 376 henkilöä (382), joista vakinaisia oli 358 (361) ja määräaikaisia 18 (21).

Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat konsernissa 23 miljoonaa euroa (23) ja emoyhtiössä 22 miljoonaa euroa (22).

Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastaja

Finnveran yhtiökokous valitsi 16.4.2014 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.

Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski ja puheenjohtaja Timo Saranpää.

Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Johannes Koskinen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Lauri Heikkilä. Jäseninä jatkavat yrittäjä Paula Aikio-Tallgren, johtaja Kaija Erjanti, rahoituspäällikkö Helena Hakkarainen, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, kansanedustaja Esko Kurvinen, työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, kansanedustaja Jari Myllykoski, kansanedustaja Lea Mäkipää, kansanedustaja Antti Rantakangas, kansanedustaja Osmo Soininvaara, kansanedustaja Sofia Vikman ja hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.

Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi 1.10.2014 hallintoneuvostosta eronneen europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natrin tilalle kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa ekonomi Markku Pohjola ja I varapuheenjohtajana ylijohtaja Pekka Timonen sekä II varapuheenjohtajana erityisasiantuntija Marianna Uotinen. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, toimitusjohtaja Vesa Luhtanen, varatuomari, OTL Risto Paaermaa ja ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen.

Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.

Vuonna 2015 voimavarat suunnataan strategian painopistealueisiin

Strategian mukaisesti Finnvera suuntasi jo katsauskaudella selkeämmin rahoitustaan kasvaville, kilpailukykyään kehittäville ja kansainvälistyville yrityksille. Tätä jatketaan vuonna 2015 ja lisäksi parannetaan alkaville yrityksille suunnattuja palveluja. Samalla joudutaan suhtautumaan aikaisempaa pidättyvämmin rahoituspyyntöihin yrityksiltä, jotka ovat yhtäältä jo pankkirahoituskelpoisia tai toisaalta, jos liiketoiminta on pysyvästi kannattamatonta. Näin Finnvera toimii aiempaa johdonmukaisemmin valtioneuvoston elinkeinopolitiikan mukaisesti.

Aktiivisuutta asiakkaiden suuntaan lisätään entisestään ja koko organisaatiota on muokattu tukemaan paremmin tätä tavoitetta. Aktiivisella työllä tuodaan saataville tietoa Finnveran palveluista  nykyistä paremmin niin yrityksille kuin sidosryhmillekin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ollut.

Rahoituksen näkymät

Yhdysvaltojen talous on päässyt kasvu-uralle, mutta euroalueella talouskasvu polkee paikallaan. Venäjän talouteen kohdistuneet sanktiot, öljyn hinnan lasku ja poliittisen suunnan muutos johtivat vuoden 2014 lopulla maan talousvaikeuksiin. 

Tilanne vaikuttaa Finnveran viennin rahoituksen kysyntään ja riskiasemaan oleellisesti, mikäli epävarma poliittinen ja taloudellinen tilanne jatkuu. Finnveran rahoitus on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppojen syntymisessä. Tästä huolimatta viennin rahoituksen kysynnän odotetaan alentuvan edellisestä vuodesta, mikä johtuu epävarmuuden aiheuttamasta investointien vähyydestä. Finnveran mahdollisuus rahoittaa myös suuryritysten kotimaisia, vientiin suuntautuvia hankkeita konkretisoituu Finnveran osallistumisena vientiteollisuuden investointihankkeisiin kotimaassa.

Vaimea talouskasvu ja alhainen investointitaso pitävät pk-rahoituskysyntää maltillisena vuonna 2015. Finnveran arvion mukaan yhtiön saamat uudet mandaatit ja osaltaan myös pankkisääntely saattavat kuitenkin nostaa kysynnän kokonaistasoa. Rahoitustarpeet liittyvät edelleen valtaosin käyttöpääomaan.

Talouden epävarmuus vaikeuttaa tuloksen arviointia. Suurten yksittäisten vientitakuukorvausten toteutuminen voi heikentää tilannetta arvioidusta olennaisesti. Tämän hetken arvion mukaan Finnvera-konsernin vuoden 2015 tulos toteutunee jonkin verran vuoden 2014 tulosta heikompana.