Vuonna 2009 Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, mitä nykymallisista avokonttoreista puuttuu: puhelinkopit. Vuotta myöhemmin perustettu Framery Oy oli maailman ensimmäinen äänieristettyjä puhelinkoppeja valmistava yritys.

"Vähän tuurillakin huomattiin megatrendi monitoimitila-ajattelussa, missä Suomi on aikalailla kärjessä. Keskustelu avotoimistoista kävi vilkkaana, mutta ongelmiin ei ollut ratkaisua. Siihen saumaan päätimme iskeä", sanoo tuotekehityksestä vastaava Hällfors.

Tamperelaisen yrityksen osaamiseen uskoo myös Twitter, joka otti yhteyttä Frameryyn uudistaessaan toimitilojaan avokonttoreiksi. Äänieristettyjä puhelinkoppeja on nyt toimitettu New Yorkin, Washingtonin, Chicagon ja San Franciscon toimistoihin. Vaikka tuotannosta valtaosa menee vientiin, valmistus on säilynyt Suomessa.

Finnveralla on ollut keskeinen rooli rahoituksen saamisessa. Hällfors muistelee, miten vaikeaa oli saada pienlainaa opiskelijoina. "Vastasimme, että saatamme näyttää opiskelijoilta, mutta oikeasti olemme yrittäjiä." Innovatiivisuus ja sitkeys palkitsivat: Framery on edelleen toimistopuhelinkoppien markkinajohtaja.

Finnvera tekee tiivistä yhteistyötä Team Finland -verkoston jäsenien Finpron, Tekesin ja ulkoasiainministeriön kanssa. Yhteistyökumppanit kiersivät vuoden 2014 lopussa Suomea kertomassa tarjoamistaan palveluista yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kasvuhakuisille pk-yrityksille suunnattu valtakunnallinen Rohkeutta on! -kiertue starttasi Kuopiosta 8.10. ja kiersi seuraavina kuukausina koko Suomen.

Yli kymmenellä paikkakunnalla järjestetyissä lounastilaisuuksissa kuultiin valtakunnallisten ja alueellisten kasvuyritysten innostavia ja rohkaisevia tarinoita. Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus verkostoitua muiden yritysten kanssa, tutustua Team Finlandin kasvu- ja kansainvälistymispalveluihin neuvontapisteillä sekä testata omaa ideaa sparrausklinikoilla.

Katso video Rohkeutta on! -kiertueelta Finnveran verkkosivuilta.

Viime vuosien talouskeskustelussa on aika ajoin noussut julkisuuteen Suomen telakkateollisuuden vaikeudet. Vuonna 2014 keskusteluun saatiin kuitenkin positiivinen sävy, kun Suomen valtio ryhtyi Teollisuussijoitus Oy:n kautta Turun telakan osaomistajaksi, ja tilauksille saatiin järjestettyä rahoitus.

Finnvera ilmoitti osallistuvansa vuosina 2015–2017 toimitettavien TUI Cruises GmbH:n tilaamien risteilyalusten rahoitukseen takaamalla 50–80 prosenttia telakalle myönnettävästä rakennusaikaisesta rahoituksesta. Uusien alustilausten myötä Finnveran vastuut Meyer Turku Oy:n rahoituksesta nousevat enimmillään noin 300 miljoonaan euroon.

Syksyllä 2014 sovitun kahden risteilijätilauksen arvo on lähes miljardi euroa, mikä merkitsee työllisyysvaikutukseltaan suoraan noin 10 000 henkilötyövuotta. Hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat huomattavat: yksi laivaprojekti tarjoaa työtä noin 300–400 yritykselle, joista noin 80 prosenttia on suomalaisia. Hanke luo erityisesti Varsinais-Suomen alueella meriteollisuusklusterille valtavasti positiivista energiaa ja uskoa tulevaisuuteen.

Finnvera takaa myös 95 prosenttia TUI Cruises GmbH:n tilaamien alusten toimituksen jälkeisistä ostajaluotoista. Finnveran vastuut tilaajavarustamosta nousevat aiemmin ja nyt tilattujen alusten myötä korkeimmillaan noin 1,3 miljardiin euroon. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy tarjoaa rahoituksen liikepankkien järjestämiin ostajaluottoihin.

Hankkeella on arvoa myös kansainvälisessä mittakaavassa, luomassa kuvaa suomalaisten laivanrakentajien ammattitaidosta ja luotettavuudesta.

Finnveran toimialavastuullinen rahoituspäällikkö Riitta Leppäniemi ja Tekesin kehityspäällikkö Minna Andersson pääsivät kokeilemaan työskentelyä kumppaniyrityksessä asiantuntijavaihdon kautta.

Leppäniemi työskenteli vuoden 2013 syksyn aikana Tekesissä kolme kuukautta: "Halusin laajentaa tietouttani Tekesin ja Finnveran hankeyhteistyöstä, ja rahoituspuolella työskentelevänä itseäni kiinnosti päästä tutustumaan muun muassa Tekesin due diligence -prosessiin."

Leppäniemi sai vaihdosta monia hyviä toimintatapoja vietäväksi kotiorganisaatioon: "Tekesin toiminnan laaja-alaisuus sekä hankkeiden ja ohjelmien kirjo tekivät vaikutuksen. Muun muassa asiakirjojen hallinnassa, hankemateriaalin dokumentoinnissa ja tiedon systemaattisessa jakamisessa Tekesillä oli hyviä käytäntöjä. Tämä on tärkeää, etenkin kun iso joukko finnveralaisia on lähivuosina eläköitymässä."

Anderssonin vaihto sijoittui alkuvuoteen 2014: "Halusin osallistua uuden Finnveran, Tekesin ja Finpron käynnistämän rahoitusohjelman suunnitteluun paikan päällä. Olin harkinnut vaihto-ohjelmaa jo aikaisemminkin."

Andersson oppi erityisesti Finnveran roolista ja rahoitusperiaatteista, mutta suurimman vaikutuksen tekivät työkaverit. "Työskentelyilmapiiri oli mukava ja inspiroiva. Talossa oli sopivasti pöhinää, sillä samaan aikaan oli käynnissä myös muita yhteistyökokeiluja, joista keskustelimme kollegoiden kanssa ahkerasti."

Leppäniemen mielestä ohjelmasta olisi eniten hyötyä kasvavien ja kansainvälisten yritysten parissa työskenteleville rahoituspäälliköille. Andersson suosittelee vaihtoa myös asiakasrajapinnassa toimiville asiantuntijoille.

Molemmat toivovat, että tulevaisuudessa yhteistyötä tiivistetään entisestään. "Yhteistyön kehittäminen rahoitettavissa hankkeissa kasvattaisi sekä finnveralaisten että tekesläisten ammattitaitoa, tarjoten yrityksille entistä kattavampaa kokonaispalvelua", Leppäniemi toteaa.

Kansainvälistyminen ja viennin lisääminen ovat tärkeitä Suomen talouskasvun kannalta. Vientikaupan rahoitus -ohjelmalla Finnvera tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitusratkaisuihin. "Pk-yritykset eivät aina tunne vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä rahoitus- ja maksuratkaisuja. Oikein valitut ratkaisut edistävät neuvotteluja ja voivat olla merkittävä tekijä tarjouskilpailun voittamisessa. Ohjelmaamme osallistuneiden yritysten mielestä parasta antia ovat olleet konkreettisiin vientihankkeisiin saadut uudet ideat rahoitusratkaisuista", kertoo Finnveran rahoituspäällikkö Erno Ihto.

Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Yhdessä yrityksen valitseman pankin kanssa Finnvera järjestää yritykselle Vientikaupan rahoitus -päivän, jossa painopiste on konkreettisissa vientihankkeissa ja niiden rahoitusratkaisuissa. Ohjelmaan kuuluu myös aihetta käsitteleviä ajankohtaisseminaareja.

Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Yrityksen liiketoiminnan tulee olla kannattavaa, ensimmäiset vientikaupat tehtynä ja halu kasvaa vientiä lisäämällä. Maksuttomaan ohjelmaan on osallistunut jo yli 120 pk-yritystä.

Lue lisää Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmasta.

Amitec Oy on materiaalinkäsittelyyn, prosessiputkituksiin sekä huoltoon erikoistunut teknologiayritys, jonka liikevaihdosta puolet tulee Suomen ulkopuolelta. Vahvoja vientimaita ovat esimerkiksi Norja ja Englanti, mutta yhtiön laitteistoja on toimitettu Tahitille asti.

Finnvera on ollut rahoittamassa muun muassa yhtiön vientikauppaa Arla Foodsille Englantiin.

"Ilman Finnveran antamia vakuuksia kauppaa ei olisi syntynyt. Urakkasumma vastasi suuruudeltaan vuoden liikevaihtoamme. Omat valmiutemme eivät riittäneet, sillä meillä on jatkuvasti käynnissä myös muita projekteja. Finnvera on hoitanut rahoitusasioitamme muutenkin, esimerkiksi taannoisen kiinteistökauppamme yhteydessä", Amitecin toimitusjohtaja Raine Kuusisto kertoo.

Amitec on nyt mukana auttamassa brittejä saamaan maitoa kello viiden teehensä. Mitä seuraavaksi?

"Haluamme kasvaa maltillisesti. Perheyhtiössä ei hätäillä, vaan kvartaali kestää 25 vuotta. Huolehdimme siitä, että toimintamme on jatkossakin kannattavaa", Raine Kuusisto painottaa.

Katso video Finnveran verkkosivuilta.

Finnvera takasi ostajaluottoja, joilla rahoitettiin Wärtsilän toimituksia kahteen, yhteisteholtaan 339 MW kaasuvoimalaitokseen Indonesiaan. Taattavat luotot ovat arvoltaan yhteensä 160 miljoonaa euroa. Takuun edunsaaja on Standard Chartered Bank, jonka Indonesian valtio-omisteiselle sähköyhtiölle PT Perusahaan Listrik Negaralle (Persero) järjestämät luotot rahoittaa Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto.

Pääomatavaroiden vientikaupassa kilpailu laitetoimittajien välillä on nykyisin erittäin tiukkaa. Esimerkiksi 184 MW Arun-voimalaitoksen tarjouskilpailuun osallistui Wärtsilän ohella 30 muuta yritystä, ja loppuvaiheessa hyväksyttyjä kaupallisia tarjouksia oli viisi, käytännössä kaikilta pääkilpailijoilta. Pitkäaikainen vientiluottorahoitus oli tarjouskilpailussa asiakkaan ehdoton vaatimus, eli ilman Finnveran mukanaoloa Wärtsilä ei olisi edes päässyt jättämään tarjoustaan.

"PLN arvioi ostajaluotto- ja voimalaitostarjoukset yhtenä kokonaisuutena, ja Finnveran mahdollisuus tarjota myös Suomen Vientiluoton pitkäaikaista vientiluottorahoitusta sekä Finnveran nopea ja selkeä toiminta olivat keskeisiä tekijöitä, jotka johtivat tilaajan valitsemaan voimalaitosmoottorimme", Wärtsilän rahoitusjohtaja Anu Hämäläinen sanoo.

Wärtsilän voimalaitostoimitukset Indonesiaan ovat hyvä esimerkki kaupasta, jossa Suomesta tarjottava takuu- ja vientiluottoratkaisu mahdollisti pitkäaikaisen ostajaluoton kilpailukykyiseen hintaan ja auttoi osaltaan viejää voittamaan kaupan.

Kuhmolaiset sisarukset Marianne ja Henriikka Huusko ostivat kolme vuotta sitten yritystoiminnan, jonka heidän isomummunsa perusti jo vuonna 1968. Kuhmossa toimiva Kaesan Kotileipomo Oy valmistaa perinteisiä kainuulaisia leipiä ja leivonnaisia.

Finnvera on ollut yrittäjäsisarusten tukena vuodesta 2011 lähtien. ”Finnvera oli tärkeä palikka, kun rakensimme yritysoston rahoituspakettia”, sisarukset muistelevat. Joulumyynnin kynnyksellä Kaesan Kotileipomo muutti uusiin tiloihin ja teki isoja kehittämis- ja laiteinvestointeja. ”Finnveran rahoituspäätöksen avulla tehdyille investoinneille oli paljon helpompi saada muutakin rahoitusta. Olemme kohdistaneet toimintamme kehittämiseen pelkästään vuonna 2014 noin miljoona euroa”, Henriikka ja Marianne Huusko laskevat.

Leipomoyrittäjät haluavat panostaa oman myymälän kehittämiseen, sillä sen myynti on jo noin kolmannes koko leipomon liikevaihdosta, joka vuonna 2014 oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Nuorilla yrittäjillä riittää intoa rakentaa yrityksestään valtakunnallinen ja nykyaikainen leipomo, joka nojaa perinteisiin tuotteisiin.

Finnvera osallistui jälleen vuonna 2014 Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan, jonka tavoitteena on varmistaa, että nuorille riittää laadukkaita kesätyöpaikkoja myös tulevaisuudessa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulussa talousjohtamista opiskeleva Elisa Sipponen vietti vuoden 2014 kesän Finnveran pk-rahoituksessa. ”Hain Finnverasta ensimmäistä oman alan työpaikkaa, koska halusin päästä soveltamaan oppimiani asioita käytäntöön. Olen kiinnostunut rahoitusalasta ja yritysten liiketoiminnasta ja tiesin Finnveran olevan rahoitusalalla tunnettu ja luotettava työnantaja.

Parasta kesätyössä oli se, että sain tutustua laajasti eri työtehtäviin pk-rahoituksen puolella ja tunsin syventäväni kauppatieteen opintojani. Minulle tarjottiin haasteellisia ja vastuullisia työtehtäviä, joiden kautta pääsin kehittämään omaa osaamistani.

Kesätyö Finnveralla oli erittäin myönteinen kokemus. Sain kattavan käsityksen organisaation käytännön toiminnasta ja varmistuksen siitä, että opiskelen oikeaa alaa. Opin paljon, millaisia eri työtehtäviä rahoituslaitoksessa on ja millaisiin työtehtäviin voisin tulevaisuudessa tähdätä.

Koen saaneeni kesätyöstä erittäin paljon irti. Opiskelu on paljon mielekkäämpää, kun osaa samalla pohtia, miten opittuja taitoja voi soveltaa käytännössä.”