Viennin rahoitus

Finnveran viennin rahoituksen tarkoituksena on edesauttaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käydä vientikauppaa. Finnvera tarjoaa vientiyrityksille ja vientiä rahoittaville pankeille kansainvälisesti kilpailukykyisiä palveluja: vientitakuita vienti‑ ja projektiriskien kattamiseen, vientiluottojen rahoitusta ja korontasausta sekä luottovakuutuksia lyhyen maksuajan vientiin. Takuilla voidaan pienentää vientiin liittyviä poliittisia ja kaupallisia riskejä ja näin parantaa vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia.

Vientitakuu- ja vientiluottotoiminta on kansainvälisesti säänneltyä. OECD:n vientiluottosopimuksessa sovitaan julkisesti tuettujen, kaksi vuotta tai sitä pidempien vientiluottojen ehdoista, muun muassa käteismaksuosuudesta ja luottoajan pituudesta. Tietyille toimialoille ja hankkeille, kuten alusluotoille ja uusiutuvan energiasektorin luotoille, on omat erilliset säännöksensä. Finnvera tutkii kohdemaan sekä ostajien luottokelpoisuuden aina tapauskohtaisesti. Edellytyksenä takuiden tai rahoituksen myöntämiselle on, että rahoitettavista kaupoista on hyötyä Suomen kansantaloudelle.

Finnveran myöntämät vientitakuut eivät sisällä tukea. Asiakkaat maksavat niistä hankkeeseen liittyvän riskin mukaisen takuumaksun.

Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto voi tarjota Finnveran varainhankintaan perustuvaa kiinteä- tai vaihtuvakorkoista vienti- ja alusluottojen rahoitusta. Suomen Vientiluotto hallinnoi lisäksi julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmää, jonka avulla vahvistetaan rahoituslaitosten mahdollisuuksia järjestää viennille pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen rahoitus. Korontasauksessa vientiluoton järjestäjänä toimiva pankki rahoittaa luoton ja tekee Suomen Vientiluoton kanssa korontasaussopimuksen.

Vuoden 2014 lopussa Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli yhteensä 12,2 miljardia euroa, jossa oli 17 prosenttia kasvua vuodentakaiseen verrattuna. Vuodesta 2010 lähtien viennin rahoituksen kokonaisvastuut ovat kasvaneet 41 prosenttia. Kasvuun ovat vaikuttaneet kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi, pankkeja koskeva sääntely, viejien välinen kiristynyt kansainvälinen kilpailu sekä katsauskaudella toteutuneet suuret laivakaupat.

Vientitakuiden ja erityistakausten enimmäismäärää korotettiin katsauskaudella 12,5 miljardista 17 miljardiin euroon. Tämä turvaa jatkossa Finnveran mahdollisuudet osallistua suomalaisyritysten vientikauppojen rahoitusjärjestelyihin.

Vientiluottojen rahoitus on Finnveran ja pankkien yhteistyötä

Vientiluottojen rahoitus helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä. Pankeilla on vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä keskeinen tehtävä: ostajan valitsema pankki järjestää asiakkaalle pitkäaikaisen OECD-ehtoisen vientiluoton. Pankki neuvottelee Finnveran ja Suomen Vientiluoton ehdot täyttävän luottosopimuksen sekä hallinnoi luottoa. Järjestelyssä pankki siirtää vientiluoton Suomen Vientiluoton rahoitettavaksi. Rahoituksen edellytyksenä on aina Finnveran ostajaluottotakuu.

• Vientiluoton rahoitusta tulee hakea aina ennen toimitussopimuksen allekirjoittamista.
• Finnvera voi myöntää vientiluotolle takuun, ja Suomen Vientiluotto voi rahoittaa luoton.
• Pankki järjestää vientiluoton ja neuvottelee luottosopimuksen sekä hallinnoi luottoa.
• Vientiluoton tulee olla OECD-ehtoinen, laina-aika vähintään 2 vuotta, käteisosuus vähintään 15 % ja lyhennykset pääsääntöisesti puolivuosittain.

Case: Finnvera mukana Wärtsilän voimalaitosprojektien rahoitusjärjestelyissä

Vientitakuutarjousten määrä kasvoi

Viennin rahoituksessa hakemusten määrä laski, mutta annettujen tarjousten määrä sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin puolella.

Finnveran antamat vientitakuu- ja erityistakaustarjoukset nousivat 5,0 miljardiin euroon (3,3).

Tarjotuista takuista 88 prosenttia koski Suomen pääomatavaraviennin perinteisiä toimialoja, kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta. Eniten edellisvuoteen verrattuna kasvoivat teollisuusmaihin ja Latinalaisen Amerikan maihin annetut tarjoukset, joiden osuus oli yhteensä 86 prosenttia. Suurimmat määrät takuita tarjottiin Yhdysvaltoihin, Suomeen ja Saksaan.

Vuonna 2014 takuita tuli voimaan yhteensä 4,0 miljardia euroa (2,7), josta valtaosa eli 94 prosenttia liittyi ulkomaiseen riskinottoon. Hankkeiden lukumäärässä, koossa tai asiakaskunnassa ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Vientitakuita myös kotimaisiin, vientiin liittyviin investointeihin

Suuret suomalaiset teollisuusyritykset voivat jatkossa saada vientitakuita pankkien myöntämiin pitkäaikaisiin luottoihin kotimaisiin investointeihin. Hankkeiden tulee luoda tai hyödyttää vientiteollisuutta. Lakimuutos tuli voimaan 1.9.2014.

Finnvera voi muutoksen jälkeen olla mukana kotimaahan tehtävien, vientiä hyödyttävien investointien rahoitusjärjestelyissä. Tämä parantaa suomalaisyritysten tasavertaista kilpailuasemaa tarjota tuotteitaan kotimaassa toteutettaviin vientiteollisuuden investointeihin.

Finnveran ja Suomen Vientiluoton toimintoja kehitetään jatkuvasti

Finnveran tehtävä on tarjota suomalaisille vientiyrityksille kilpailukykyiset vienninrahoituspalvelut. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Vuonna 2014 otettiin käyttöön kotimaisiin, vientiin suuntautuviin investointeihin myönnettävät takuut. Katsauskaudella valmisteltiin myös valtioneuvostolle esitys jälleenrahoitustakauksesta. Esitys on eduskunnan käsittelyssä, ja päätös saataneen vuoden 2015 aikana. Katsauskaudella selvitettiin myös mahdollisuutta rahoittaa pieniä vientiluottoja.

Tärkeimpien kilpailijamaiden jatkuvaa seurantaa hoidettiin vertaamalla Finnveran palveluita kilpailijamaissa käytössä oleviin vastaaviin järjestelmiin.