Toimintaympäristö

Maailmantaloudessa hienoista piristymistä loppuvuonna  

Maailmantalous kasvoi vuonna 2014 odotettua hitaammin. Loppuvuonna Yhdysvaltain taloudessa oli epävarmuudesta huolimatta havaittavissa jo piristymistä. Euroalueellekin ennustettiin kahden negatiivisen vuoden jälkeen hienoista kasvua.

Teollisen rakenteen ja kilpailukyvyn heikentymisen vuoksi Suomen tilanne ei ollut yhtä lupaava. Valtiovarainministeriö ennusti syksyllä hyvin maltillista suhdannekäännettä. Tullin ennakkotilaston mukaan Suomen tammi-syyskuun tavaravienti oli edellisvuoden tasolla. Vienti EU-maihin nousi kuusi prosenttia, mutta supistui seitsemän prosenttia EU:n ulkopuolisiin maihin.

Taloustilanne toi haasteita sekä kotimarkkinoilla toimiville että vientiyrityksille. Epävarma maailmantalouden tilanne heikensi investointihalukkuutta, kasvusuunnitelmia ja riskinottoa.

Rahoitusmarkkinoilla uusi normaalitilanne

Tilanne rahoitusmarkkinoilla on muuttunut pysyvästi finanssikriisin jälkeen. Tiukentunut pankkisäätely on johtanut siihen, että pankit keskittyvät toiminnassaan entistä tarkemmin niihin liiketoimintoihin ja asiakkuuksiin, jotka tuovat parhaan tuoton pankin omalle pääomalle ja pitävät vakavaraisuuden vähintään pankkisäätelyn vaatimalla tasolla. Seurauksena on, että osa yrityksistä ei saa rahoitusta hyviinkään hankkeisiin, jos yrityksen taserakenne on heikko eikä vakuuksia ole riittävästi.

Monen yrityksen vakavaraisuus on taantuman aikana laskenut alle pankkien vaatiman tason. Tämä on saattanut estää rahoituksen saamisen ja samalla katkaista orastavan kasvun. Syksyn Pk-yritysbarometrin tulosten mukaan rahoituksen yleisessä saatavuudessa ei tapahtunut muutosta, mutta kolme neljäsosaa yrityksistä kertoi kuitenkin rahoitusehtojen tiukentuneen. Kyselyyn vastanneiden mukaan kolme merkittävintä rahoitukseen liittyvää muutosta olivat lainamarginaalien nousu, vakuusvaatimusten kiristyminen ja vaatimus suuremmasta omarahoitusosuudesta.

Kun kansainvälinen kilpailu kiristyy ja rahoitusmarkkinat ovat haastavat, Finnveraa kohtaan syntyy monitahoisia odotuksia: yhtäältä odotetaan rahoitusta silloin, kun sitä ei ole saatavissa markkinoilta, ja toisaalta rahoituksella pitäisi olla vaikuttavuutta  suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Kansainvälisessä vertailussa voidaan havaita, että monien suomalaisten pk‑yritysten toiminnan suunnitelmallisuudessa ja talouden hallinnassa on parannettavaa, mitä ilman yritysten vientikään voi tuskin kasvaa riittävästi. Finnveran on toiminnassaan jatkuvasti tasapainotettava keskenään ristiriitaisiakin odotuksia. Siksi yritysanalyysien merkitys kasvaa koko ajan.

Rahoitusmarkkinoiden nykyinen tilanne – uusi normaalitilanne – vaikeuttaa myös suomalaisten vientiyritysten asiakkaiden rahoituksen järjestymistä. Kilpailu on kireää sekä vientituotteiden hintakilpailukyvyn että vientituotteen ostajan rahoituksen järjestymisen osalta.

Maantieteelliset jännitteet heikensivät näkymiä

Venäjän heikentynyt taloustilanne ja Venäjä-Ukraina-kriisi rasittivat Venäjän-kauppaa harjoittavia suomalaisyrityksiä. Sanktioiden ja vastasanktioiden vaikutusten lisäksi venäläisten yritysten rahoituksen saanti venäläispankeista vaikeutui, minkä seurauksena Venäjän tuonti ja investoinnit supistuivat.

Venäjän talouden heikkenemisen ja Suomen viennin vähenemisen myötä myös Finnveran Venäjä-vastuut laskivat katsauskaudella hieman. Finnvera voi edelleen kattaa poliittista ja kaupallista riskiä suomalaisviejien Venäjälle suuntautuvissa hankkeissa. Yhtiö noudattaa EU:ssa hyväksyttyjä sanktioita ja arvioi mahdollisuudet osallistua hankkeisiin aina tapauskohtaisesti.